Ensinnäkin koko tapahtumasarja juontaa juurensa siitä et Antti nukkui eilen 3,5h päiväunet ja jouduin herättelemään hänet neljän jälkeen. Sen seurauksena uni tuli silmään vasta klo 22.15. Yö oli rauhaton (nuhan takia) ja aamulla nuori herra oli tikkana pystyssä 6.15 kun sisko meni vessaan. Kiikutin pojan takas sänkyyn ja torkuin aamua pitkin kelloa katsomatta. Kun vihdoin jälleen heräsin ja katsoin kelloa se näytti 9.48. Ikinä (lasten syntymän jälkeen) meillä ei ole nukuttu näin myöhään. Ei muuta kun salamana ylös, aamupalaa tekemään, vaatteita silittämään yms. Pian kello on 11 ja anoppi tulossa hakemaan ja kumma kyllä täällä on kaikki valmiina. Ja kutakuinkin kaikki tarvittava on mukana.